Rakas päiväkirja, yleensä aina näin ennen vaaleja (eduskunta-, kunnallis- tai eurovaaleja) olen esittänyt jonkinlaisen vaaliennustuksen. Tällä kertaa en vaivaudu sellaista tekemään, allekirjoittaneelle on ihan sama mikä todennäköisistä hallituskokoonpanoista toteutuu. Sitä paitsi yhä useammin olen huomannut ajattelevan politiikasta marksilaisittain: perusta eli kapitalistiset tuotantosuhteet määrittelevät päällysrakennetta kuten politiikan maailmaa.

Eduskunta kuvastaa kyllä yhteiskunnallisia virtauksia ja tästä syystä myös marksilaisen politiikan tutkijan on syytä olla kiinnostunut siitä, mitä eduskunnassa tehdään ja keitä sinne valitaan. Mutta on turha kuvitella, että hallitus kykenisi muuttamaan maailmaa, se on reaktiivinen kapitalististen tuotantosuhteiden eli ”vastuullisen markkinatalouden” edessä. Jälkiteollisessa kontrolliyhteiskunnassa muutos voi lähteä ainoastaan kansalaisyhteiskunnasta, koska kaikki transsendentit vallan rakenteet ovat menettäneet tai ainakin menettämässä merkityksensä.

Hallitusten kokoonpano näyttäisi heijastavan talouden kehitystä. Aina kun talous on kasvanut tarpeeksi, maahan muodostetaan porvarihallitus. Näin kävi vuonna 2007 ja 1980-luvun lopulla. Äänestäjät kuvittelevat oikeiston saarnaaman luovan talouden olevan ikiliikkuja ja kaikki kritiikki katoaa. Seuraa romahdus, jonka jälkeen vasemmisto saa äänivyöryn. Näin kävi vuonna 1995 ja nyt on käymässä samoin. Edellisen laman aikoihin SDP ja Vasemmistoliitto saivat huomattavan vaalivoiton, nyt pettymys oikeistolaiseen politiikkaan on kanavoitumassa ennen kaikkea perussuomalaisten kautta – perussuomalaisten enemmistö on talous- ja sosiaalipoliittisesti vasemmistolaisia millä tahansa mittarilla mitattuna.

Mutta maahan tuskin saadaan kansanrintamahallitusta tai edes punamultaa vahvistettuna perussuomaisilla. Vasemmistoliiton ei kannata tehdä samaa virhettä kuin 1990-luvulla ja lähteä hallitukseen, joka joutuu leikkaamaan hyvinvointipalveluita. Niin ikään SDP tai Keskusta tuskin haluaa perussuomalaisia hallituskumppaniksi, koska mitä todennäköisemmin perussuomalaisten eduskuntaryhmä ei tule pysymään koko vaalikautta yhtenäisenä. Tietenkin voi olla, että perussuomalaiset otetaan hallitukseen, jotta sen eduskuntaryhmä hajoaisi ja sitten kootaan uusi hallitus luotettavimmista elementeistä.

Onkin mahdollista, että nykyinen nykyinen sinivihreä porvarihallitus jatkaa kuin mitään ei olisi tapahtunut. Toisaalta se tarkoittaisi kapitalististen talousjärjestelmän lopun alkua: sinivihreä porvarihallitus on yrittänyt lääkitä yhteiskuntaruumista myrkyllä, jolla se on ensin sairastuttanut sen. Tuosta myrkystä Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen on käyttänyt eufemismia ”vastuullinen markkinatalous”. Edessämme on vain ja ainoastaan huonoja vaihtoehtoja.

Me yhteiskuntatieteilijät ja valtio-oppineet olemme epäonnistuneet: emme ole kyenneet kehittämään toimivaa vaihtoehtoista yhteiskunta- ja talousjärjestelmää nykyiselle.