Rakas päiväkirja, kesälomat on vietetty – sikäli kun kotona työskentelevällä apurahatutkijalla, jolla ei sinänsä ole edes työaikaa, on kesälomaa – ja jo reilun viikon verran olen enemmän tai vähemmän aktiivisesti kirjoittanut väitöskirjani kolmatta eli viimeisintä osaa. Kuun loppuun mennessä väitöskirjani noin 240 sivuisen käsikirjoituksen ensimmäinen luonnos pitäisi olla kasassa. Tosin viikonloppuna esiin kaivamani kymmenen vuoden takainen tietokonepeli King of Dragon Pass on aiheuttanut sen, että aikataulussa pysyminen tuottaa vaikeuksia.

Sain lausunnot artikkelista, jonka suunnittelin alun perin olevan ensimmäinen englanninkielinen julkaisuni, mutta jonka lähetinkin Naistutkimus-lehteen arvioitavaksi. Se kuulemma julkaistaan vielä tämän vuoden puolella kunhan teen siihen joitain muutoksia. Itse asiassa lausunnot tulivat juuri ajallaan: väitöskirjani kolmas osa ja artikkelissa käsittelemät teemat ovat osittain päällekkäisiä. Niiden työstäminen seuraavien viikkojen aikana tukee toisiaan.

Kolmanneksi löysin nimeni Tampereen yliopiston opinto-ohjelmasta eli marjapuurokirjasta: syyskuun ohjelmana on miettiä tarkemmin sitä, mistä luennoin. Niin ikään saatuani väitöskirjani käsikirjoituksen ensimmäisen version ja yllä mainitun artikkelin uuden version kirjoitettua, työstän ensi kuussa alustavasti lupaamani propellipääartikkelin kuntoon.

Neljänneksi allekirjoittanutta pyydettiin kirjoittamaan Revaan eli Revalvaatio nimiseen nettijulkaisuun. Ajattelin kirjoittaa sitä, kuinka sukupuoli(ero) käsitteellistetään 2000-luvun alun feministisessä teoriassa, miten se heijastaa teoreetikoiden metafyysisiä tai teologisia taipumuksia. Pyrin kirjoituksessa muistuttamaan kaiken maailman elintarviketieteiden maistereita ja vapaita toimittajia, että naistutkimusta ja/tai feminististä teoriaa ei voi irrottaa länsimaisen filosofian traditiosta kyseenalaistamatta sitä; naistutkimusta arvostellessa tulee samalla kritisoineeksi keskeisiä länsimaisen filosofian lähtökohtia. Tästä johtuen suurin osa naistutkimuksen ja/tai feministisen teorian kritiikistä – ulkoapäin harjoitetusta – epäonnistuu: sen harjoittajilta puuttuu vaadittava sivistys. (Sama ongelma vaivaa miesten ja maskuliinisuuksien tutkimusta: niin kauan kuin miestutkimus ei kykene luomaan käsitteistöä ja sitomaan teoriaa osaksi länsimaisen filosofian historiaa, ei siitä voi tulla itsenäistä oppialaa tai tutkimussuuntausta, mikäli se koettaisiin edes tarpeelliseksi). Mutta tästä kaikesta enemmän kun saan kirjoituksen valmiiksi.

Mainokset