Rakas päiväkirja, aikaisemmin olin vastaan niin sanottuja halpalentoyhtiöitä. Ne kun ovat tehneet lentämisestä liian halpaa; lentomatkustamisesta on kadonnut kaikki glooria sen popularisoiduttua. Samalla niin sanottujen perinteisten lentoyhtiöiden palvelutaso on romahtanut niiden joutuessa kilpailemaan niin sanottujen halpalentoyhtiöiden kanssa matkustajien sieluista. Viime marraskuussa annoin houkutukselle periksi matkustaessani Lontooseen historiallisen materialismin konferenssiin Ryanairilla. Ymmärsin vihdoin ja viimein kuinka Tampereelta pääsee ympäri Eurooppaa aikuisten oikeasti halvemmalla kuin junalla Helsinkiin. Miksi en siis ottaisi osaa maailmanlopun juhliin ja edesauttaisi osaltani halpaan öljyyn – kerosiini on verovapaata – perustuvan maailmantalouden romahduttamista?

Niinpä nyt kun on hieman taloudellistakin liikkumavaraa saatuani tutkimusrahoituksen kuntoon, olen suunnitellut seuraavan vuoden aikana käyväni läpi kaikki mielenkiintoiset kohteet, jonne Ryanair lentää Tampereelta. Ensimmäiseksi kohteeksi valikoitui Riika, jonne olen poistumassa ”pitkäksi viikonlopuksi” tässä hiljattain tutustumaan kaupungin keskiaikaiseen arkkitehtuuriin ja historiaan.

Kuten jokainen hieman arkkitehtuuria (itse)opiskellut tietää, tyypillisen keskiaikaisen ja barokkitornin erottaa toisistaan sen muodosta ja katosta. Keskiaikaiset tornit olivat lähes poikkeuksesta kulmikkaita eikä niissä ollut pysyvää kattoa. Sen sijaan 1600-luvulla rakennetut tornit ovat pyöreitä, jotta tykeillä pystyisi ampumaan useampaan suuntaan. Niin ikään linnojen ja kaupunkien vallihautojen muodosta pystyy päättelemään koska ne on rakennettu tai niihin on tehty niin sanottu peruskorjaus. Esimerkiksi Hämeen linnan kaksi alinta kerrosta ja sydänlinnan tornit ovat myöhäiskeskiaikaisia rakennelmia. Sen sijaan vallihauta ja Vanajavedelle päin osoittava iso torni ovat myöhempää perua. Keskiaikainen sydänlinnaa kiertävä muuri pienine torneineen on revitty alas aikoinaan.

Riikan jälkeen myöhemmin syksyllä suuntaan Bremeniin. Riikalla ja Bremenillä on se yhteys, että se oli nimenomaan Bremenin piispa Albert, joka perusti Riikan vuonna 1201: saatuaan paavilta bullan Baltian pakanoiden käännyttämiseksi, hän rantautui Väinäjoen suistoon 23 laivalla ja 1 500 miehen armeijalla ja linnoituksen, josta käsin toimia. Samalla hän perusti Kalpaveljesten ritarikunnan käyttäen esikuvana Temppeliherrojen ritarikuntaa. Baltialaiset heimot onnistuttiin käännyttämään kristityiksi ja rahoitettua vuoteen 1290 – viimeisenä Euroopassa. Mainittakoon vielä se, että Riikaa ja Bremeniä yhdistää myös se, että kummankin kuuluivat Ruotsin kuningaskuntaan Westfallenin rauhansopimuksen jälkeisinä vuosikymmeninä.

Mainokset