Rakas päiväkirja, aikaisempina vuosikymmeninä vasemmistossa on aina tasaisin väliajoin juhlapuheissa aatteellisempaa politiikkaa, ideologian näkymistä käytännössä. Varsinkin silloin kuin sanojen ja tekojen välillä on ollut ylittämättömiä ristiriitoja (kuten vaalitappioiden tai reaalisosialismin romahtamisen jälkeen), viimeisenä oljenkortena on turvauduttu aatteellisuuteen ja ideologiaan. Minua tämä on aina ihmetyttänyt koska itse olen ymmärtänyt Karl Marxin ideologiakritiikin siten, että ideologia on porvarillista hapatusta, vastakkaista tieteelliselle tiedolle.

Jokin aikaa sitten silmiini osui Nykypäivä -lehden juttu – en nyt muista oliko se kolumni vai pääkirjoitus – jossa arvosteltiin puheita markkinaliberalismin lopusta. Kyseisessä jutussa viitattiin Adam Smithin näkymättömään käden käsitteeseen ja siihen, että smithiläisessä liberalismissa on kyse moraalisesta sitoutumisesta tiettyyn ihmiskuvaan, ei niinkään empiirisesti todennetusta asiasta. Ottamatta kantaa siihen, kuinka tärkeä näkymätön käsi de facto on oikeasti Smithin filosofiassa (ja mikä on sen suhde vaikkapa protestanttiseen predestinaatio-oppiin), jutussa oli huomion arvoista se, että Kokoomuspuolueen pää-äänenkannattaja on vajoamassa idealismiin hyläten pragmatismin, mistä Kokoomuksen politiikka on tullut tunnetuksi viime vuosina, kun vastuullinen markkinatalous ja kansainväliset suhteet eivät toimikaan niin kuin niiden ideologian mukaan pitäisi.

Nykypäivä näyttäisi olevan vähintään kaksi askelta konservatiivisempi kuin Kokoomuksen julkikuva edistyksellisinä boheemiporvareina. Siitä huolimatta jotain kokoomuslaisesta maailmankuvasta voi tulkita selailemalla lehden sivuja. Joka tapauksessa, Kokoomuksessa kannattaisi tutustua ranskalaisen filosofi Louis Althusserin ”hegeliläiseen” tulkintaan vallankumousjohtaja V. I. Lenin provokatiivisesta väitteestä, ”Marxin teoria on kaikkivoipa, koska se on oikea”. Nimittäin Althusserin mukaan Lenin tarkoitti tällä sitä, että Marxin teoria ei ole oikea sen perusteella, että sen menestys ja seuraukset olisivat sen osoittaneet oikeaksi, vaan se menestyy ja tuottaa vaikutuksia koska se on oikea.

Toisin sanoen onko vastuullisen markkinatalouden jälleen kriisiydyttyä Kokoomukselle jäämässä muuta lohtua kuin idealismi, aatteellisen politiikan toitottaminen? Lukemani jutun perusteella kun näyttäisi siltä, että Nykypäivä -lehdelle ”Smithin teoria on kaikkivoipa, koska se on oikea”.

Konkreettisemmin ilmaistuna, vielä alkutalvesta kuvittelin Kokoomuksen puheenjohtajalla ja valtiovarainministeri Jyrki Kataisella olevan erinomainen pokka koska hän ilmekään värähtämättä uskotteli, että maailmantalouden taantuma ei heijastu Suomeen tai mitään tukipaketteja ei tarvita ja hallitusohjelmaa ei avata. Vasta myöhemmin tajusin, että Katainen ei ainoastaan ollut tuolloin tosissaan, vaan hän oli ja on yhä edelleen aivan kehällä vastuullisen markkinatalouden ajauduttua umpikujaan. Katainen ei tiedä mitä tekisi ja kuinka reagoida maailmantalouden romahtamiseen ja Suomea uhkaavaan lamaan. Hänestä ei ole johtajaksi poikkeustilassa. Se on pelottavaa ajatellen Kokoomuksen gallupsuosiota ja sitä, kuinka paljon valtaa Kokoomuksella on. Keskustalainen pääministeri Matti Vanhanen sentään on puheissa alkanut pohtimaan vaihtoehtoja nykyisyydelle, kuinka valtiolaiva ohjattaisiin uusille vesille.