Rakas päiväkirja, synttärit ovat ohi ja alkuviikkoa olen viettänyt Hyvinkäällä. Huomenna palaan Tampereelle ja alan kirjoittamaan seminaaripaperia valtio-opin tutkijaseminaariin. Paperi toiminee pohjana myös Politiikan tutkimuksen päivien seminaarialustukselle. Tänään kokkailin maailman parasta paellaa. Se maistui erinomaiselle lehtisalaatin kanssa. Jälkiruoaksi tein vadelmamoussea.

Olen ruokamatkaillut Välimeren ympäri. Tammikuussa ostin keittokirjan, jossa oli marokkolaisia reseptejä; sahramilla maustettu sipulirusinakuskus on varsin mielenkiintoinen makuelämys. Aikaisempaan listaani kaupoista, joista haen tuoreimmat vihannekset ja vehnäisimmät leivät, lisättäköön Al-medina niminen kauppa Tampereella. Se sijaitsee Hämeenkadun loppupäässä lähellä Metsoa. Sieltä löytyy, ei ainoastaan mausteita halvemmalla kuin perinteisistä kaupoista ja lampaanlihaa ympäri vuoden, vaan ruokatarvikkeita ja mausteita, joita ei muualta kaupungista löydy laisinkaan. Helsingissähän on useita erilaisia etnisiä ruokia myyviä putiikkeja. Kuinka ihmiset pystyvät elämään paikkakunnalla, jossa ei ole itämaista ruokakauppaa tai edes Stockmannia?

Vasemmistonuorten tasa-arvo ja seksuaalisuuden monimuotoisuuden työryhmä eli seksiryhmä kokoontui toiseksi viimeiseen kokoukseen luokseni toissa viikonloppuna. Seksiryhmäläisille tarjosin ranskalaisesta keittokirjasta poimimani reseptin mukaan fenkolilla, punasipulilla ja vuohenjuustolla täytettyjä paprikoita, luonnollisesti patongin ja rucolasalaatin kera. Huomenna teen kurpitsapastaa (edellyttäen, että tähän vuodenaikaan kurpitsaa on saatavilla). En ole syönyt tämän vuoden puolen eineksiä lasinkaan jos pakastepitsaa ei lasketa ja käynyt niin sanotusti ulkonakin syömässä vain pari kertaa.

Seksiryhmä sai palkattua korkeakouluharjoittelijan tekemään järjestölle tasa-arvosuunnitelman. Harjoittelijan työn ohjaaminen lankesi allekirjoittaneen harteille. Se on ihan mukava ja varmasti opettavainen tehtävä, vaikka palkkaa allekirjoittanut siitä ei saakaan. Reilut viisi vuotta sitten hikoilin itse haastatteluissa hakiessani harjoittelupaikkaa. Nyt kun oli itse haastattelijana, muistui mieleen kuinka vaikeaa joistain kysymyksistä oli arvata mihin haastateltava niillä pyrki. Siksi pyrin ja pyrimme olemaan haastateltavalle armelias.

Niin ikään muutama viikko sitten sain miellyttäviä uutisia: allekirjoittanut on valittu lautamieheksi eli maallikkotuomariksi edustamaan kansan oikeustajua Tampereen käräjäoikeuteen. Kunnallisvaalit menivät näiltäkin osin nappiin: Vasemmistoliitossa luottamustehtävät jaetaan ehdokkaina olevien kesken ja juuri tuota paikkaa olin tavoitellut, se oli yksi syy miksi olin suostunut kunnallisvaaliehdokkaaksi. Lautamieheily kun antaa loistavan tilaisuuden nähdä valtion nurjaa puolta tutkijan kammion ulkopuolelta ja laajentaa omaa yhteiskunnallista tietoisuuttaan ja elämänkokemusta. Köyhälle apurahatutkijalle luottamistoimesta maksettava korvauskin on mukava lisä tuloihin, vaikkakaan se ei ole mikään suuri summa ottaen huomioon, että monien rikosjuttujen käsittely vie useamman päivän ja kokoajan on seurattava oikeudenkäynnin kulkua.

Mainokset