Rakas päiväkirja, Helsingin Sanomat kirjoitti eilen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:n keskittyvän nyt ympäristönsuojelun ja puhtaasta ruuasta puhumisen sijaan tuottajahinnoista huolehtimiseen. En tiedä miten lehti siteerannut kyseistä etujärjestöä, ovatko MTK:n edustajat oikeasti sanoneet noin, mutta ensimmäisenä heräsi mielessä kysymys, koska MTK olisi keskittynyt ympäristönsuojeluun? Niin ikään ”suomalainen puhdas ruoka” on ollutkin puhetta, ei tekoja tai todellisuutta. Lähinnä MTK on keskittynyt puolustamaan vanhentuneita viljelymenetelmiä ja eläinrääkkäystä veronmaksajien rahoilla vaikkapa vastustaessaan eläinten edes minimaalista ulkoilua tai liikkumatilaa.

Lauantaina olin ystävällä syömässä ruisleivällä leivitettyä tofua perunoiden, herneiden ja sienikastikkeen kera. Ruokajuomana oli punaviiniä ja jälkiruokana pannaria mansikkahillolla. Täytynee uskoa, että punaviini ei sovi allekirjoittaneelle. Ongelmana ei ole ainoastaan se, etten pidä siitä, se on liian hapanta makuuni, vaan jo lasillisen juotua tuntuu ettei ruoka tai juoma imeydy vatsassa. Kyse on kai legendaarisista tanniineista, jotka antavat viinille karvaan maun ja säilyvyyden aiheuttaen joillekin ihmisille huonovointisuutta. En uskaltanut sitten juoda yhtä gin tonicia ja pientä kirsikkaolutta enempää Sohossa, lähdin aikaisin kotiin.

Sunnuntaina heräsin aikaisin ja kävin Stockmannin Herkussa vertailemassa tuotteiden hintoja. Mietin pitäisikö minun hankkia Stockmannin kanta-asiakaskortti, olisiko siitä hyötyä? Omistan vain yhden päivittäistavarakaupan kortin: S-etukortin. Viime kuukausi oli moneen vuoteen ensimmäisen kerta, ettei siitä ollut mitään hyötyä. En juurikaan enää käy SOK:n liikkeissä. Ne ovat ”väliin putoajia”. Limsat, appelsiinimehut ja paahtoleivän aamiaispöytään olen viime kuukausina oppinut hankkimaan Lidilistä. Se on mielestäni mainettaan parempi ruokakauppa, lukuun ottamatta mm. nuhjuisia hedelmiä ja vihanneksia. PAM ei ole julistanut yhtään Lidliä saartoon (toisin kuin K-marketteja, joiden omistajat käyttäytyvät näemmä kuin sivistymättömät barbaarit kuten uutiset tietävät kertoa). Ja jos tarvitsen jotain tuotteita nopeasti, käyn 100 metrin päässä olevassa Siwassa ostoksilla. Stockmannilta taasen löydän tuotteet, joita MTK ei ole päässyt pilaamaan, toisin sanoen laadukkaimmat raaka-aineet hienostuneelle maulle.

Stockmannilla kävin katsomassa minkä hintaista tofu on. Niin olen ihastunut siihen! Se korvaa sekä juuston että lihan monissa ruoissa ja maistuu mielestäni paremmalta. Stockmannilta sitä saa 3 eurolla 200 grammaa, eli se on suunnilleen samanhintaista kuin ulkofilee. Etnisistä kaupoista sitä kuulemma saa vieläkin halvemmalla. Mistään perusmarketeista sitä on turha etsiä. Jauhelihan olen korvannut jo soijarouheella ja lihasuikaleet soijasuikaleilla, ne kun ovat halvempia, säilyvämpiä, terveellisempiä, kuin liha, ja maustettuna maussakaan ei ole eroa. Makkarakeitossa voisi käyttää soijanakkeja, mutta ne eivät ole kuulemma kauhean hyviä, enkä mitenkään kategorisesti yritä vähentää lihansyöntiä. En ole sentään mikään hippi, vaan tällainen askeettisesti elävä kulinaristi.

Advertisements