Rakas päiväkirja, on hienoa tuntea olevansa jälleen oma aktiivinen itsensä, iloinen. Tällä viikolla en ole ainoastaan kirjoittanut pitkästä aikaa tutkielmaa eteenpäin, vaan olen järjestellyt erinäisiä muita asioita kuntoon sekä istunut kokouksissa. Keskiviikkona oli Tampereen tieteentekijöiden liiton kevätkokous, jossa keskusteltiin yliopistohenkilökunnan työajankohdentamisesta. Siitä kuinka kaikki pitävät kyseistä järjestelyä enemmän tai vähemmän järjettömänä, mutta kun valtiovarainministeriö on asiasta päättänyt, niin asiassa edetään, että… katsotaan nyt miten homma etenee ja mitä tehdään. Lauantaina on puolueen osaston kokous ja toivottavasti homma lähtee myös siellä pyörimään vihdoin ja viimein.

Olen lupautunut organisoimaan kahta keskustelupaneelia toukokuussa Tampereella järjestettävään Suomen sosiaalifoorumiin. Sosiaalifoorumi on yhden viikonlopun kestävä tapahtuma, mikä koostuu erilaisten kansalaisjärjestöjen, kirkollisten toimijoiden ja kulttuuripiirien järjestämistä, seminaareista, paneeleista ja tilaisuuksista, joissa pohditaan kuinka maailmasta voisi tehdä paremman paikan elää. Suomen sosiaalifoorumi on osa Maailman sosiaalifoorumi -liikettä.

Paneelit, joita olen organisoimassa, käsittelevät julkista ja kevyttä liikennettä ennen kaikkea Tampereella sekä tasa-arvotyötä kansalaisjärjestöorganisaatioissa. Kaupunkisuunnittelu ja julkisen sekä kevyen liikenteen kehittäminen on ollut pitkään mielenkiintoni kohde. Tosin ongelmana on se, että henkilökohtaisesti tunnen huonosti alan tutkijoita ja toimijoita. Eilisen paras uutinen oli kuitenkin se, että RaivoRiina alias Riina Simonen hankki puolestani alta aikayksikön loistavia puhujia paneeliin. Asia on päiväjärjestyksessä. Tasa-arvo järjestötyössä -paneeli on taasen meidän vanupallero-organisaation seksiryhmän oma projekti. Sen teema on suoraa jatkoa puheelleni Vasemmistonaisten tilaisuudessa lokakuussa sekä sille mitä olemme keskustelleet työryhmässämme, kuinka sukupuolittuneisiin käytäntöihin voisi kiinnittää puolueissa ja kansalaisjärjestöissä ja kuinka tasa-arvolakia tulisi laajentaa. Myös tasa-arvopaneelin puhujat alkavat olla hiljalleen kasassa.

Syyskusussa järjestetään Malmössa Euroopan sosiaalifoorumi. Olen menossa sinnekin vanupalleroiden matkassa ja mahdollisesti puhumaan niin ikään tasa-arvotyöstä ja feminismistä yhdessä vanhan tutun Joensuun feministit ry:n puheenjohtaja Milla Pyykkösen kanssa. Ainakin meitä on pyydetty sinne alustamaan alustavasti. Tästä joskus myöhemmin lisää.

Vanupallero-organisaation seksiryhmän puheenjohtajan Riikka Taavetin ehdotti jokin aikaa sitten, että pitäisimme yhdessä seuraavilla naistutkimuspäivillä työryhmän. Innostuin ehdotuksesta ja otsikoimme teemaksi ideologiset jaot feministisessä politiikan teoriassa ja käytännön politiikassa. Taavetti on poliittisen historian pääaineopiskelija eli hän osaisi kommentoida työryhmään tulevia ”käytännön papereita”. Minä taasen keskittyisin tuohon ”luokkataisteluun teorian alueella”. Naistutkimuspäivät järjestetään loppuvuodesta Joensuussa. Tosin Joensuuhun olen menossa jo kahden viikon kuluttua…

Uusin Libero ei ole vielä valitettavasti tipahtanut ainakaan allekirjoittaneen postilaatikosta sisään. Siinä on taasen minun kirjoittama juttu. Tällä kertaa aiheena tietokoneet, pojat ja tytöt. Haastattelin juttua varten yhtä tuttua tutkijaa Tampereen yliopiston naistutkimuksen laitokselta sekä erästä toveria. Nyt olen kirjoittamassa jo uutta juttua, jonka aiheena on pornografia ja internet. Eduskunnassa asti keskusteltiin siitä joitain vuosia sitten kun Suomen akatemia myönsi projektirahoitusta hankkeelle, jonka nimi oli pornoakatemia. Joidenkin kansanedustajien mielestä yhteiskunnan pornoistumista ei saisi tutkia. Minusta kyseessä on mitä mielenkiintoisin asia, johon voi ottaa lukemattomia eri näkökulmia. Pornoakatemia-projektin tuottamat teokset kuten Jokapäiväinen pornomme tai uudempi teos Pornoakatemia! ovat mielestäni erinomaisia.

Syyskuisen Euroopan sosiaalifoorumin, kesäkuisen Nuorisoliittolaisleirin, heinäkuisen Ilosaarirokin, elokuisen vanhojen opiskelukavereiden kanssa tehtävän kesäretken ja parin muun tapahtuman lisäksi on ollut puhetta siitä, että matkustaisimme mukavalla porukalla kesällä tai syksyllä Intiaan useammaksi viikoksi. Ongelma on vain siinä, että sinne on turha mennä lyhyemmäksi ajaksi kuin kahdeksi viikoksi eikä tässä tiedä miten aikataulumme sopivat yhteen vaikka rahoitusta löytyisikin. Mutta unelmia ja tekemistä täytyy olla.

Mainokset