Rakas päiväkirja, meinasin melkein unohtaa kirjoittaa siitä, että Keskustan puoluesihteeri Jarmo Korhonen viikonloppuna kritisoi hallituksen kokoomuslaista omistajapolitiikkaa, ennen kaikkea puolustusministeri Jyri Häkämiestä. Korhosen mielestä Kokoomuksen toiminta hallituksessa vaarantaa hallitusyhteistyön. Eilen Ylen uutisten haastattelema keskustalinen pääministeri Matti Vanhanen oli sitä mieltä, että mitään ongelmia hallitusyhteistyössä ei ole ja Korhonen saa harjoittaa yksityisajattelua. Tapahtumasarjan taustallahan on Kemijärven tehtaan sulkemisesta noussut kohu. Kemijärven massaliikkeessä kun on mukana myös useita paikallisia merkittäviä keskustalaisia ja on vihjattu, että heistä moni olisi vaihtamassa tai perustamassa uutta puoluetta.

Pääministeri Vanhasen ja puoluesihteeri Korhosen mielipiteet ovat aikaisemminkin olleet näennäisen ristiriitaisia. Näennäisiä siksi, että yksinkertaisimpia lukuun ottamatta kaikki jo näkevät Vanhasen ja Korhosen työnjaon olevan tarkasti suunniteltua: Vanhasen tehtävänä on pitää hyvät välit suomalaiseen suurpääomaan, herlineihin ja olliloihin; Korhonen kiertää maakuntia hankkien maakuntienmiesten kannatuksen puolueelle haukkuen samaisia herroja – ja Kokoomusta (vaikka viimeisen vuosikymmenen aikana Keskustalla on ollut enemmän yhteyksiä elinkeinoelämään kuin Kokoomuksella). Ei voi kuin onnitella Vanhasta ja Korhosta kun heidän työnjakonsa onnistuu näin hyvin ja Keskustan sisällä ei sen suurempaa kapinaliikettä ole syntynyt. Epäilen, että missään muussa suomalaisessa puolueessa näin ristiriitainen ja ilmeisen populistinen politiikka ei olisi mahdollista.

Pienemmässä mittakaavassa samanlainen mielettömyys ilmenee esimerkiksi siinä kun kylään Arevan miehet tulevat etsimään uraania. Paikallinen Keskustalainen kunnanvaltuuston johtaja ilmoittaa tukevansa maanomistajia, jotka eivät halua mailleen kaivoksia, mutta saman puolueen ministeri hehkuttaa toisaalla julkisuudessa kuinka uraanikaivokset luovat uusia työpaikkoja.

Advertisements